Joku aika sitten ostin lomamatkalla hartiahuivin lämmittämään viileitä iltoja. Huivin malli oli niin mukava, että halusin kokeilla sellaisen tekemistä. Talven pakkasia ajatellen valitsin langaksi paksun Novitan Lehdon, jota olin hamstrannut Tampereen käsityömessuilta. Huiviin meni lankaa hieman yli kuusi kerää ja jouduinkin ostamaan sitä lisää. Lanka sattui olemaan alennuksessa Anttilassa, joten tämä huivi ei kovin kalliiksi tullut. Olin suunnitellut tekeväni langasta isoäidinneliötakin, mutta huivi tuntui nyt paremmalta idealta. Onneksi päädyin tähän vaihtoehtoon, huivi on ihanan pehmeä ja lämmin!
Auki levitettynä huivi on valtavan kokoinen. Näyttää ihan jättiläisen housuilta, mutta ei, minun huivi se on ;)
Huivi koostuu kolmesta osasta, jotka yhdistetään työn edetessä. Tein ensin toisen etukappaleen. Virkkasin aloitusketjuun 40 ketjusilmukkaa (kjs), tein pylvään (p) koukusta katsoen 4. kjs:aan (kolme ensimmäistä kjs:aa muodostaa yhden pylvään). Tämän jälkeen pylväs jokaiseen kjs:aan, yhteensä 38 p. Kerrosten alussa tein kolme kjs:aa korvaamaan yhden pylvään. Tein pylväskerroksia 29, en katkaissut lankaa, vaan aloitin toisen etukappaleen uudesta kerästä. Tein toisen etukappaleen samalla tavalla. Tosin tätä kirjoittaessa huomasin, että toiseen etukappaleeseen olikin tullut vain 27 kerrosta. Hups! Näitä sattuu, kun virkkaa samalla, kun katsoo Game of Thronesia.
Toisen etukappaleen loppuun tein viisi ketjusilmukkaa ja yhdistin etukappaleet toisiinsa piilosilmukalla. Viiden ketjusilmukan ketju tulee niskan kohdalle. Kappaleiden yhdistäminen tapahtuu ensimmäisen etukappaleen siinä reunassa, jossa ei ole lankakerä kiinni. Katkaisin langan ja jatkoin virkkaamista odottamaan jääneestä ensimmäisestä etukappaleesta. Tässä kohtaa virkataan takaosaa yhtenä kappaleena etukappaleisiin yhdistettynä. Ja edelleen pelkkiä pylväitä. Tein takaosasta yhtä pitkän, kuin etuosan kappaleista ja viimeistelin työn virkkaamalla reunoihin kierroksen kiinteitä silmukoita (sivuille 2 kiinteää silmukkaa yhteen pylvääseen ja päädyissä 1 kiinteä silmukka yhtä pylvästä tai ketjusilmukkaa kohti).
Joulun aikaan veljen vaimo oli virkkaamassa saman mallista huivia. Hauska yhteensattuma, sillä emme olleet puhuneet tästä. Hän oli virkkaamassa huivia yhtenä kappaleena pitkästä sivureunasta alkaen. Huivin voi siis tehdä monella tapaa ja siitä voi helposti muokata niin pitkän/leveän kuin haluaa. Ja minua ainakaan ei haittaa, vaikka toinen etukappale vähän lyhyemmäksi jäikin :)
Tätä kuvatessa ei ollut kylmä, vaikka olikin pakkasta ja tuuli jonkun verran. Kuvaajaa sen sijaan tuntui palelevan, kiitos kärsivällisyydestä ja hyvistä kuvista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti