Vuoden 2016 neulefestareiden festarihuivi oli Veera Välimäen suunnittelema Utuiset aallot (maksullinen ohje löytyy Ravelrysta). Ostin tuolloin langat, mutta itse huivin toteutus jäi odottamaan parempaa hetkeä. Ja se parempi hetki koitti joskus kevättalvella, jolloin aloitin huivin neulomisen ja valmista tuli heinäkuussa 2017.
Omassa huivissa käytin samoja lankoja kuin ohjeessa (Louhittaren luolan Luonnotar, värit Myrsky ja Utu), mutta käänsin värit toisinpäin.
Pitkä projekti, mutta hyvää kannattaa odottaa :) Välillä piti hakea tsemppiä ja lisäoppeja huivien neulomiseen Heidi Alanderin huivikurssilta tämän kesän neulefestareilta. Kurssilta jäi mieleen, että huiveissa ei ole ihan niin justiinsa, jos silmukkamäärä ei ihan täsmää ohjeeseen ja että ohjetta voi muokata mieleisekseen. Näillä opeilla puskin tämän huivin valmiiksi, sillä silmukkamäärä ei todellakaan täsmännyt reunusta tehdessä. Lisäksi minulla oli suuria vaikeuksia ymmärtää ohjekuviota ja purin työtä useita kertoja, kunnes annoin itselleni luvan soveltaa ja tehdä niin kuin itse parhaaksi näin.
Lopputulos on hyvä ja muutamia virheitä lukuun ottamatta näyttää aika lailla siltä kuin pitääkin. Vaikka välillä olikin hermo kireällä, niin kokonaisuutena tykkäsin tämän huivin neulomisesta. Ja fiilis vaan parani loppua kohden, sillä kokeilin huivin päättelyyn minulle uutta joustavaa päättelyä, johon sain opit niin ikään Alanderin huivikurssilta. Joustava päättely on helppo ja reunasta tulee todella siisti.
Tämän huivin jälkeen onkin valmistunut jo toinen Veera Välimäen huivi ja parhaillaan puikoilla on Janina Kallion suunnittelema huivi, näistä kirjoittelen sitten myöhemmin.
