sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Neulemekko neulojan näköiselle naiselle


Löysin Novitan 4/2016 Talvi -lehdestä ihanan neulemekon (malli 3). Ihastuin mekon malliin ja väreihin, mutta omaan mekkoon valitsin väreiksi 7 veljeksen mustan ja kaksi harmaan sävyä. Raidat on Novitan Polkkaa, samaa väriä mistä tein aiemmin esittelemäni karkkisukat. Näissä kuvissa jalassani on harmaat maiharisukat, joista on tullut mun lempparisukat.




Mekko onnistui yli odotusten. Tein mekon M-koon mukaan ja siitä tuli juuri sopivan kokoinen. Mekko valmistui kohtalaisen nopeasti ilman sen suurempia hankaluuksia, kunnes pääsin kauluksen kimppuun. Siinä olikin hankaluuksia koko mekon edestä. Kauluksen hankaluus oli siinä, etten saanut mitenkään järkevästi poimittua oikeaa määrää silmukoita, vaan niitä tuli liian vähän tai liian paljon. Useamman yrityksen ja purkamisen jälkeen meni lopulta hermot ja ajattelin että ihan sama, tulkoon sitten pienempi kaulus. No, kaulus on tosiaan pienempi kuin ohjeessa, mutta eipä tuo haittaa. Siitä mahtuu kuitenkin pää sisään, eikös se ole tärkeintä..?


Käytiin kuvaamassa mekkoa kahtena päivänä, koska ensimmäisen päivän kuvat epäonnistui tihkusateen vuoksi. Tänään olikin ihana auringonpaiste ja otettiin kuvat läheisellä järvellä. Pienestä pakkasesta huolimatta ei ehtinyt tulla kylmä, joten mekko on varmasti lämmin.


Nimesin mekon neulojan näköisen naisen neulemekoksi, sillä kun suunnittelin blogia, oli yksi nimivaihtoehto blogille Neulojan näköinen nainen. Tuon nimen innoittajana toimi Tappajan näköinen mies tv-sarja. Lopulta kuitenkin blogin nimeksi tuli Langankiertokuja, johon inspiraatio löytyi Harry Pottereista, joissa välillä seikkaillaan Iskunkiertokujalla.



sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Turbaanipiposta kauluriksi - kun visio ja lopputulos eivät kohtaa


Joskus vuosi sitten viime keväänä löysin ihanan turbaanipipon ohjeen New life by Jenni -blogista. Turbaanipipo oli pakko saada! Tuumasta toimeen eli lanka ja virkkuukoukku käteen. Suorakaitaleen virkkaaminen oli lastenleikkiä ja innostus senkun kasvoi. Sitten oli edessä turbaanin kursiminen kasaan. Pyörittelin ja kääntelin kaitaletta pääni ympärillä ja yritin hakaneulojen avulla kursia kasaan edes jonkinlaista turbaanin mallia. Ei onnistunut. Ei sitten millään. Sitkeistä yrityksistä huolimatta en saanut itselleni turbaanipipoa. Meni hermot ja kaitale jäi odottamaan purkua tai uutta ideaa. Uusi idea löytyikin Facebookin virkkaus -ryhmistä, joissa talven mittaan on esitelty virkattuja kaulureita. Turbaanipiposta tulikin lopulta kauluri.

Langan merkkiä en enää muista, mutta jotain merinovillaa se on. Tuntuu pehmeältä kaulaa vasten, eikä kutita, mutta mallin käytännöllisyydestä en ihan ole vakuuttunut.

Virkattu pinta on lähikuvassa ihanan näköistä, eikös olekin?


Napit on kirpparilta. Halusin tähän yksinkertaiset napit, mutta erilaisilla napeilla saa muutettua kaulurin ilmettä.


Alkuperäinen visio ja lopputulos eivät siis tässä työssä kohdanneet, aina ei voi onnistua :) Saapa nähdä, tuleeko kauluri oikeasti käyttöön, vai kokeeko tämäkin purkutuomion. Olkoon kauluri ainakin niin kauan, kunnes langalle löytyy uusi idea.


sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Ananashuivin esittelyä ja värjäysvinkkien kyselyä


Viime kesänä Facebookin virkkausryhmissä moni esitteli tekemiään Ananashuiveja (ohje löytyy Kotivinkin nettisivuilta.) Huivit oli niin kivan näköisiä, että minäkin halusin itselleni sellaisen. Ja kuten lankakuvasta näkyy, huivi on aloitettu viime kesänä..


Pitkissä kantimissa on ollut tämänkin työn valmistuminen. Työ viivästyi osin siksi, että lanka loppui kesken ja jouduin tilaamaan sitä lisää. Kävikin niin, että uudet langat olivat eri erää ja tietenkin hieman eri sävyisiä. Tai ei oikeastaan hieman eri sävyisiä, vaan minusta melkein kokonaan eri värisiä, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.


Huivi jäi muhimaan keskeneräisten laatikkoon pitkäksi aikaa, kun en tiennyt jatkanko eri värillä vai puranko koko tekeleen. Joulun jälkeen päätin tehdä huivin valmiiksi eri sävyisestä langasta huolimatta. Ajattelin, että tässä voisi nyt olla tilaisuus kokeilla ensimmäistä kertaa valmiin tuotteen värjäämistä.

Huivi painaa 600g, eli siihen meni 12 kerää lankaa. Koukku oli kokoa 5.




Huivi oli hirvittävän vaikea kuvata ja kylmäkin oli!

Olisi kiva kuulla kokemuksia ja vinkkejä valmiin työn värjäämisestä. Jostain luin, että valmista työtä ei kannata värjätä, sillä väri ei pääse silmukoiden tiukkoihin väleihin, mutta joku taas oli sitä mieltä, että valmiin virkatun tai neulotun työn voi värjätä kuten vaatteet.. Asiahan ei varmaan selviä muuten kuin kokeilemalla, mutta koska en ole aiemmin värjännyt mitään, niin kaikki vinkit ovat tervetulleita.