lauantai 23. heinäkuuta 2016

Väsyneen virkkaajan päikkäripeitto

Torkkupeitto. Päikkäripeitto. Palapeitto. Hyrräpeitto. Peitto. PALApeitto. Se on viimeinkin valmis. Usein ison työn valmistumisen jälkeen tulee hieman haikea ja tyhjä olo, mutta tämän peiton jälkeen tunsin pelkästään helpotusta ja iloa siitä, että työ tuli valmiiksi.


Inspiraatio peittoon tuli jostain Facebookin ryhmästä. Ohje Hyrräpeittoon löytyy Lankavan nettisivuilta. Ennen tämän blogin syntymistä olen tehnyt tällä ohjeella kaksi peittoa. Paloja on mukava virkata vaikka autossa tai telkkaria katsoessa, sillä niitä tehdessä ei tarvitse koko ajan vilkuilla ohjetta. Langaksi valikoitui Novitan Eco cotton, johon törmäsin sattumalta kauppareissulla. Lankojen herkulliset värit herättivät huomioni ja hetken hypistelyn jälkeen ostoskoriin päätyi 10 kerää. Myöhemmin tosin piti hakea lankaa lisää, sillä tuosta määrästä ei tullut riittävän isoa peittoa. Loppujen lopuksi lankaa meni yhteensä n. 17 kerää eli 1700g. Valmiin peiton leveys on n. 120 cm ja pituus n. 170 cm. Koukku oli kokoa 5.



Paloja tuli yhteensä 60. Valkoinen 18, vaaleansininen 18, harmaa 16, pinkki 4 ja tummansininen 4. Aloittaessani palojen yhdistämistä ihmettelin, miten harmaita paloja on vain 16, vaikka keriä oli yhtä monta kuin valkoista ja sinistä. Yhden palan osalta arvoitus ratkesi, kun huomasin virkanneeni yhden harmaan palan kaksinkertaisella langalla. Muistinkin sitten, että yhdessä harmaassa kerässä oli todella ohutta lankaa ja päätin virkata sen kaksinkertaisena. Kesken kerän langan vahvuus kuitenkin muuttui normaaliksi. Laskujeni mukaan vielä yksi harmaa pala pitäisi olla, mutta mietin, että ehkä lankaa ei ollutkaan riittänyt siihen. No olihan siihen lanka riittänyt ja kyseinen puuttuva palanen löytyi sohvan välistä seuraavana päivänä siitä, kun peitto oli valmistunut.. Tuosta langasta vielä, että oli mukavaa virkata, mutta tuohon lankamäärään mahtui aika paljon epätasaista laatua.



Tässä vaiheessa tuntuu siltä, että edessä on ylitsepääsemätön urakka. Urakka on kuitenkin aloitettava ja saatava mahdollisimman pian päätökseen, sillä palat on levitettynä keskelle olohuoneen lattiaa..



Huh, melkein valmista!


Yleensä yhdistän peiton palat kääntöpuolelta, mutta nyt päädyin kokeilemaan yhdistämistä siten, että sauma jää päälle. Yhdistin palat kiinteillä silmukoilla. Minusta tästä tuli aika kiva näin.


Peiton reunat viimeistelin vielä kierroksella kiinteitä silmukoita.


Kääntöpuolelta peitto näyttää tältä.



Peitto olikin tällä viikolla ahkerassa käytössä, sillä olen ollut lähes koko viikon flunssassa.


Vaikka peitto on painava, ei se tunnu liian raskaalta. Eikä sen alla ole tullut liian kuuma.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti