Ajattelin kirjoittaa pienen matkakertomuksen taannoisesta Amerikan matkasta. Kertomuksessani on mukana käsitöitä, mutta paljon myös muutakin. Tämä tiedoksi niille, jotka haluavat lukea pelkästään käsityöaiheisia kirjoituksia.
Olen aiemminkin ottanut käsityön lennolle mukaan ja olen tuolloin selvittänyt, että puiset koukut ja puikot saa viedä koneeseen. Finavian sivuilta löytyy aiheesta lisää tietoa. Aiemmilla matkoilla olenkin virkannut palasia huivia varten ja neulonut sukkia. Koivusta tai bambusta tehdyistä työvälineistä ei ole tullut sanomista turvatarkastuksissa eikä koneen sisälläkään.
Tämä matka alkoi Helsinki-Frankfurt -lennolla, jonka aikana jo piti päästä virkkaamaan.
Montaa riviä ei huivi edistynyt, koska silmät kuivuivat nopeasti. Käytän piilareita ja niiden vuoksi pitäisikin aina olla lentokoneessa mukana silmätippoja. Tälle matkalle valmistautuessa moiset nesteet ei edes käyneet mielessä.
Frankfurtissa oli menomatkalla yli viiden tunnin vaihto. Tuona aikana ehti hyvin syömään ja juomaan matkaoluen. Sekä tietysti virkkaamaan.
Pienet torkutkin kerkesin ottamaan rantapontson alla. Säpsähdin hereille, kun tuntui että joku tuijottaa. Tuijottaja oli oma mies, joka paparazzimaisesti otti kuvan torkkuvasta vaimostaan..
Frankfurtista matka jatkui kohti Orlandoa. Lento kesti noin 9 tuntia, mutta virkkuu pysyi laukussa. Väsytti ja silmiä kuivasi, joten tyydyin katsomaan elokuvia ja torkkumaan. Rantapontso oli kyllä mainio matka-asuste, lämmitti, mutta ei ollut liian kuuma.
Perillä Orlandossa odotti maahantulotarkastus. Jonkun aikaa jonotettiin, mutta lopulta aika sujuvasti meni. Rajatarkastajakin oli tällä kertaa huumorimiehiä. Hän naureskeli sille, että mies on työmatkalla ja minä lomalla :)
Terminaalista ulos päästyämme vastassa oli mukavan lämmin ilma, vaikka olikin jo alkuilta. Ensimmäisenä iltana mentiin aikaisin nukkumaan ja seuraavana päivänä haettiin heti aamusta vuokra-auto ja hurautettiin aamiaisen kautta frisbeegolfkentälle. Bill Fredricks Parkin kenttä oli meille jo edelliseltä reissulta tuttu ja hyväksi havaittu. Kivat maisemat, vai mitä?
Kentällä oli varoituskyltti, jonka mukaan järvessä asuu alligaattoreita, joten järveen lipsahtaneet kiekot jätettiin alligaattoreille..
Frisbeegolfradalla asui myös kilpikonnia :)
Puut tarjosivat vähän erilaisia haasteita kuin Suomessa.
Matkan aikana käytiin katsomassa Orlando Magic vs. Miami Heat NBA peli Amway-centerissä. Oli huikea kokemus, vaikka koripallosta ei muuten niin välittäisikään. Oli muuten oikeasti UrheiluTapahtuma (isolla U:lla ja T:llä)! Hengästyi pelkästään väliaikatapahtumia seuraamalla.
Ja näitä poseerauksia ei voi jättää väliin :)
Minigolfiakin pelattiin..
Onneksi minulla oli aikaa olla altaallakin.
Huivin tekele oli altaalla mukana ja hetken aikaa virkkasinkin. Kunnes kädet alkoi hikoamaan niin paljon, että katsoin viisaammaksi laittaa virkkuun takaisin pussiin. Ei ole kiva, jos huivi on jo keskeneräisenä hiessä ja aurinkorasvassa.
Yksi reissun kohokohtia oli päiväretki Tampan lähistölle Clearwater Beachille. Rantapontso oli mukana, mutta eipä sitä tullutkaan tuossa kuumudessa pidettyä kuin sen hetken, että sai pari kuvaa napattua. Luulen, että pontso sopii paremmin Suomen kesäkeleillä pidettäväksi.
Alla olevassa kuvassa näkyy, miten ratkaisin liian suuren kaula-aukon ongelman. Lankaa oli juuri sopiva pätkä jäljellä ja pujotin sen kaula-aukon takaosaan nyöriksi. On minusta ihan kivan näköinen ja pontsokaan ei valunut pois päältä.
Samaisella rannalla piti päästä poseeraamaan ruman kilpikonnan kanssa. Päässäni on muuten itse virkattu hiuspanta.
Panta olikin monikäyttöinen asuste, käytin sitä sekä rannalla että ravintolassa. Ja musta hiuspanta vilahtikin jo tämän postauksen alussa.
Lankakauppoja en nähnyt matkan aikana lainkaan. Olisi kai niitä ollut, jos olisi etsimällä etsinyt. Walmartissa käytiin ihan huvin vuoksi ja siellä olikin huikea askartelutarvikeosasto. Kuvia en tajunnut ottaa, vaan hypistelin innoissani kaikkea kivaa tilpehööriä. Ostokset jäivät kuitenkin pieniksi, mukaan tarttui vain muutamat napit. Seuraavassa kuvassa on kaikki käsitöihin liittyvät tuliaiset itselle. Kengännauhoja tarvitsen virkattuja tossuja varten.
Matkan aikana huomasin, että virkkasin lopulta aika vähän, vaikka aikaa olisi ollut. Jotenkin tuntui usein mukavammalta tehdä jotain muuta. Virkkaaminen ja neulominen on minulle keino purkaa stressiä. Lomalla ei ollut stressin tai kiireen tunnetta, joten en edes kokenut tarvetta kaivaa käsityötä esiin. Kotiin paluun jälkeen sitten onkin lähes joka ilta ollut joku työ käsissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti